maanantai 23. syyskuuta 2013

Oi Enklaavi!

Allekirjoittanut oli hädin tuskin ehtinyt palautua #Herrala:n viime keskiviikkoisista kiintiösynttärihulinoista, niiden torstaisista jälkipyykeistä saati katkerasta tappiosta kotiutuslyöntikisaan menneessä beerpong-ottelussa, kun koittikin jo luvattoman aikainen perjantaiherätys ja aika lähteä yrityssuhdevastaavamme Sakun kanssa kohti Lappeenrantaa. Siellä odottivat Enklaavin 22. vuosijuhlat, joihin olimme itsemme PorKyn edustajiksi taktikoineet. Kiirettä piti alusta alkaen, sillä vaikka saavuimme perille susirajalle jo puoliltapäivin, ennätimme klo 16 alkaneeseen cocktail-tilaisuuteen ruhtinaallisesti ainakin kolme minuuttia ennen h-hetkeä. Tämä menee färssimäisen kaupunkisuunnittelun piikkiin, sillä paikallinen yliopisto ja opiskelija-asunnot sijaitsevat Skinnarilan vapaavaltiossa kaukana kaikesta. Jatkuva taksilla matkustaminen rankaisi kukkaroa kovalla kädellä, joten Porin huomattavasti inhimillisempiä etäisyyksiä tuli ikävöityä.

Kun kokkaritervehdykset hämyisessä Giggling Marlinissa oli hoidettu pois alta, juhlakansa kyyditettiin komeisiin puitteisiin itse vuosijuhlaan Imatran linnamaiseen valtionhotelliin. Bussikuski oli huumorimiehiä ja kevensi tunnelmaa kruisailemalla yleisön pyynnöstä kunniakierroksia liikenneympyrässä. Vuosijuhlilla meno jatkui yhtä levottomana alusta alkaen, mihin vaikutti mm. alituinen sitsilaulujen veisaaminen ja se, että ulkkikset oli rajattu sivummalle omaksi sikaosastokseen. Henkilökunta vaikuttikin olevan paikoin hermoromahduksen partaalla.

Matka jatkoille sujui rattoisasti bussin mikrofoniin huudeltuja huonoja vitsejä kuunnellessa. Mielenpainuvaa oli myös se, että perille Lamposaaren lavalle (Olikohan se edes sellainen? No, sinne olen ainakin checkannut Foursquaressa) oli mentävä lossilla. Matkalla joku uhosi uivansa saaresta takaisin, Pörssin edustajan kanssa taas päätimme vakaasti etsiä ja lämmittää saunan – molemmat uhkaukset jäivät onneksi toteuttamatta. Narikassa vaihdoimme takkimme kämmenselkään tussattuihin numeroihin, itselleni annettu 70 oli vielä ihan ok, mutta Koivun veljeksistä vanhemman kättä koristanut 69 ei kovin paljoa naurattanut paluumatkalla. Virtasten voimalla jatkoilla painettiinkin sitten aina jonnekin viiteen asti ja nukkumaan päästiin aikanaan kuuden paremmalla puolella.

Sillisteemana oli ”Saimaa Shore” – sattuipas sopivasti. Bakkanaalit avattiin pieni- ja vapaamuotoisilla sitseillä, jotka pian sentään lyötiin pakettiin osallistujien fokuksen karkaillessa pahemman kerran. Tarjoilut olivat parasta A-luokkaa: mm. hartaasti odottamiamme Mäkkärin juustohamppareita ja pekonia (!, aivan lyömättömän hyvä idea). Virvokkeet kumottiin tietysti red cupseista, mistä tulikin mukavan kotoisa olo. Muuten toteutus noudatteli tuttua ja hyväksi havaittua kaavaa: löytyi bändit, sumopainipuvut, pomppulinnat ja paljut. Yleisen tunnelmankaan suhteen ei moitteille jäänyt sijaa.

Silliksen jälkeen vietimme epämääräisen mittaisen ajanjakson keskustassa en-tiedä-kyllä-yhtään-kenen asunnossa ja siitä jälleen GM:ään (PorKy-tarralla sisään). Loppuillan ja -yön suunnitelma kävi pian selväksi, sillä baarista löytyi osasto, jossa DJ oli luokkaa 5/5, eikä tanssilattialta tarvinnut harkita poistuvansa. Lisäksi ainakin Enklaavin hallituslaisen pyytämänä lähinnä Cheekistä koostuneet biisitoiveet täytettiin kiitettävällä varmuudella ja ripeydellä – yrityssuhteet ”Gemmin” suuntaan selvästi hoidettu viimeisen päälle. Bonuksena toki ”Timantit on ikuisia” soi pyytämättäkin varmasti neljään otteeseen.

Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan. Sunnuntai kului junassa lamaantuessa ja pehmeän laskun arkeen tarjosi nelituntinen hallituksen iltakoulu ensi vuoden toimintasuunnitelman parissa. Univelkojen maksu jatkuu yhä, onneksi sentään vähään aikaan ei ole mitään mainittavia rientoja tiedossa... Eiku. No, kuten Maisteri saattaisi sanoa: jos tää ois helppoo, ni kaikki tekis tätä.

Fiksumpi olisi ottanut kuvia, jotta blogipostaus ei näyttäisi näin ankealta, mutta kiinnostuneet saavat nyt tyytyä tutkimaan osoitetta facebook.com/SvvPaparazzi.

Tahtoa vaikeisiin hetkiin toivottaen,

Mikko L

kirjoitettaessa soivat (City.fi:ssäkin on hei tällänen):
Cheek – Parempi mies ft. Samuli Edelmann
Kim Cesarion – Brains Out
Drake – Hold On, We’re Going Home ft. Majid Jordan

maanantai 16. syyskuuta 2013

Syksyn ensimmäinen KPV ja syyskuulumisten vaihdot



Vihdoin tulee minunkin vuoro blogeilla, näin kesän tauon jälkeen. Syksy on alkanut vauhdikkaasti ja puheenjohtajan pitää kiireisenä niin gradun aloittaminen kuin erilaiset  ja hyvin monipuoliset hallituspuuhat. Tämän syksyn teema on selvästi hallitusten vaihdos. Sekä SEFEn että TYYn edustajiston kaudet päättyvät ja kulman takana on pian myös Porkyn vaalit. 

Meillä KPVssä vahvana teemana on ollut läpi kesän SEFEn hallituksen vaihto ja sinne mahdollisimman hyvän/hyvien opiskelijaehdokkaiden saaminen. Jos joku ei vielä tiedä mikä tuo KPV oikein on, niin tuon lyhenteen takana on KylteriPuheenjohtajaVerkosto, joka kokoontuu viisi kertaa vuodessa päättämään ja esittämään erilaisia ajankohtaisia asioita, kuten nyt tämä opiskelijaehdokkaan esitys tai SEFEn ensi vuoden kylteriteemojen pohtiminen, sekä valtakunnallisen kylterikyselyn tulosten läpi käyminen. Lisäksi on aina mukava vaihtaa kuulumisia muiden puhisten kanssa ajankohtaisista ja ei niin ajankohtaisista asioista.


KPV syksy huipentuu puheenjohtajapäiviin, jolloin matkaamme kylteri- ja ekonomipuheenjohtajien kanssa Budapestiin. Matkan agenda on hyvin kokouspainotteinen, onneksi allekirjoittanut lähtee matkaan päivää ennen, jolloin ehtii hieman tutustua myös paljon kehuttuun kaupunkiin.  Tänään ideoimme matkaan liittyen mitä kylteri on tulevaisuudessa ja millaisia ajatuksia tulevaisuuden kylterillä ja etenkin tulevaisuuden ekonomilla on. Fakta kuitenkin on se, että suloinen opiskelijaelämä loppuu aikanaan ja meistä kaikista tulee aikuisia ekonomeja, joilla kylteritutkimukseen pohjautuen on sekä huolia että toiveita ja ennen kaikkia unelmia työelämää kohtaa. Se on kuitenkin varma, että reipas, sosiaalinen ja aktiivinen kylteri tulee paikkansa löytämään nykyisten ekonomien joukosta.  (adjektiivit lainattu kylteritutkimuksesta, joilla te vastaajat olette kyltereitä kuvannneet)


 Tsemppiä alkavaan syksyyn,

Sini

tiistai 10. syyskuuta 2013

Pupujen harkkasitsit sekä mahtava KylteriOpen

Keskiviikkona vietettiin jännittäviä hetkiä, kun aloitusviikolla kunnostautuneet puput pääsivät tutustumaan akateemisten pöytäjuhlien: sitsien ihmeelliseen maailmaan. Huhut railakkaista juhlista olivat kiertäneet koulun käytävillä koko alkuviikon ja osa saapui paikalle innokkaina; toiset jopa pelokkaina: mitä oli luvassa? 

Sitsipäivänä puput kerääntyivät torille, josta heidät johdatettiin sitsipaikalle Cabaretiin, jossa eksyneet puput palloilivat hiljalleen omille paikoilleen. Sitsit lähtivät käyntiin railakkaasti toustitrion saapuessa estradille UV-valojen paisteessa. Näyttävän entrancen jälkeen Helan Går laulettiin tuttuun tapaan ja puput kauhistuivat vanhojen ottaessa snapsit käteen ja yksi päästikin hämmästynein ilmein suustaan: ”pitääkö tää juoda?”

Harkkasitseillä opetettiin pupuille perusteellisesti niin sääntöjä kuin tapojakin. Skål, punishment, samling, mellansup jne. jäikin jokaisen osallistujan mieleen. Niitä tullaankin todennäköisesti hyödyntämään opiskeluaikoina enemmän kuin mitään muuta opiskeltua asiaa!

Ilta kului varsin riehakkaissa ja kosteissa merkeissä: illan aikana snapseja satoi ja nähtiin mitä omaperäisenpiä proggiksia. Säännöt ja tavat hallussa onkin hyvä jatkaa vierailemaan ulkopaikkakuntien sitseille! ;)


Myös muualla kuin Porissa tapahtuu mielenkiintoisia asioita, nimittäin Lappeenrannassa järjestettiin tänä vuonna vuosittainen Kylteri Open. Tapahtuma on kyltereille maksuton ja siellä usein voittajille on tarjolla hienoja palkintoja.

Matka alkoi perjantaina noin puoli yhden aikaan kun allekirjoittanut oli juuri viettänyt railakkaan yön Herralassa harkkasitsien jatkoilla. Siitä sitten samoilla silmillä Volvon kyytiin ja matka kohti Lappeenrantaa sai alkaa. Matka oli pitkä, mutta perille kuitenkin päästiin. Ymmärrettävästä syystä perjantailta ei juuri enempää olekaan kerrottavaa.

Lauantaina kello 8.30 suuntasimme Viipurin Golfin kentälle, jossa iloksemme näimme lappeenrantalaisia tuttuja kasvoja. Keli oli kuin morsian ja Itä-Suomalaiseen tapaan klubitalolla tarjottiin aamupalaksi karjalanpiirakoita. Tästä suuntasimme rangelle ja lyönti lähti niin komeasti, että voitto oli käytännössä taattu porilaisille. Harkkagriinillä myös putit upposivat kaikki ja voitto jo suorastaan kiilsi silmissä.
Kierros starttasi ja Game Bookista katsottaessa etuysin jälkeen porilaiset olivat erittäin hyvin pokaalin kannassa kiinni kunnes jotain dramaattista tapahtui. Harkka-alueiden loistavat lyönit muuttuivat pulli-hookeiksi ja slaisseiksi eikä griinilläkään putit uponneet millään. Paras porilainen sai kuitenkin taisteltua itsensä viiden joukkoon lappeenrantalaisten viedessä lähes jokaisen palkinnon mitä oli tarjolla.

Klubin saunatiloilta suunnattiin Lappeenrannan yöelämää tarkastelemaan miten itä-rajalla juhlitaan. Suuntana oli Gemmi (Gigglin Marlin) jossa keski-ikä oli ainakin 16 vuotta. Kuitenkin kyseisessä teinihelvetissä pystyimme kuluttamaa iltamme siitäkin huolimatta, että juomat olivat ylihintaisia. Iltamme sai myös lisämaustetta enklaavilaisten mitä loistavimmista karaoke-esityksistä ja kävihän myös allekirjoittanutkin laulun lurittamassa.


Kaiken kaikkiaan mahtava reissu ja suuri kiitos Enklaaville hienoista järjestelyistä ja mahtavasta kelistä!

Puttaustunnelmin,

Mikko Hoo & Niso

perjantai 6. syyskuuta 2013

Aloitusviikon hulinat



Pakko se vaan on hyväksyä, että jälleen kesä meni kuin meni silmänräpäyksessä.. Loppukesän odotetuin hetki oli kuitenkin aloitusviikko, jolloin uudet opiskelijat saapuivat iloksemme Porin Yliopistokeskukseen. Jo edeltävällä viikolla oli alkanut nimittäin vanhojakin opiskelijoita jännittää kuin pupuja konsanaan, millaisia tyyppejä tulee? mikä meininki? onko porukka rennolla asenteella mukana? Ja vastaushan oli, että TODELLAKIN MUKANA!!
Puput kaupunkijunassa

Maanantaina saimme koulullemme ensimmäiset uudet opiskelijat, kaiken kokeneet maisterit. Infojen uuvuttamina kiitettävä määrä heistä jaksoi vielä kuitenkin raahautua opiskelijatalo Saikulle illanviettoon tutustumaan tutoreihin ja hallitukseen sekä ennen kaikkea toisiinsa. Pakkaa sekoittivat myös mukavasti juuri Poriin saapuneet vaihto-opiskelijat. 

Tiistaina Yliopistokeskukseen saapuivat puolestaan yhteisvalinnan uudet pupuset. Tervetuliaislahjaksi heille annettiin mojovakasa infoja. Pienen lepotauon jälkeen oli kuitenkin aika hypätä kaupunkijunan kyytiin ja lähteä mukaan villille Pori-kierrokselle, jonka juonsi ihana Markkinointi proomme Jarkko. Juna tutustutti puput Porin suurimpiin (ja hyödyllisimpiin) nähtävyyksiin lopettaen kierroksensa Saikulle. Saikulla jälleen tutustuttiin erilaisten leikkien avulla. Jatkot tarjosi mieletön Soma, joka häikäisi puput kattoterassillaan heti kättelyssä ja illan munchies-mätöt haettiin tietenkin Tori 06, jota oli ikävöity koko kesä.

Keskiviikona Puput kohtasivat ensimmäisen kosketuksensa varsinaiseen opiskeluun –oli kurssivalintojen aika! Pienestä paniikista ja härdellistä huolimatta kaikki onnistuivat pääsemään haluamilleen kursseille tutorien avustuksella. Illalla Puput vietiin ensimmäiseen varsinaiseen ”PorKy testiin”: saunailtaan ja sen open bariin, joka viime vuoden pupuille oli hieman liian paha pala purtavaksi. Pohjolan saunatilan viimeinen käyttökerta jäi kuitenkin legendaariseksi ja saunatila sai ehdottomasti arvoisensa jäähyväiset todellisessa PorKy-hengessä! Cabaretin jatkoilla tanssilattia ei jättänyt ketään kylmäksi Porin antimista saatiin nauttia myös pilkun jälkeen torin Angry Birds –puistossa kisaillen.

Perinteeksi muodostunut Biletiimin AmazingPoriRace starttasi käyntiin torstai alkuillasta. Ideana oli tutustua Porin kaupunkiin kiertämällä rasteja ja suorittaen niissä erilaisia tehtäviä. Rasteja löytyi joka lähtöön ja yksi suosituimmista oli hallituksen poikien juoma-rasti, jossa vaihtarit rikkoivat huolella aikaisempia ennätyksiä! Kaupunkisuunnistus päättyi mahtavaan yhteisrastiin, jossa todistettiin aivan mieletöntä heittäytymistä vaaterastilla. Jälleen menivät ennätykset rikki ja uusiksi reippaasti! Barco tarjosi alasti kylmässä nurmikossa kierineille pupusille lämmintä huomaansa ja makkaroita pahimpaan nälkään. Porin komeimmalta jokilaivalta siirryttiin vielä hetkeksi Bar Somaan lämmittelemään, mutta illan varsinaiset jatkot tarjosi Bermuda.
Hallitus saunaillassa
Viikon jälkeen oli mahtava, joskin hieman väsynyt, fiilis aloittaa taas uuden lukuvuoden opinnot Porissa. Toimihan viikko myös oivana lämmittelynä horisontissa häämöttäville harkkasitseille..  :P

Kiitos mielettömästä aloitusviikosta Puput ja Tutorit! Mahtavaa menoa, eiköhän jatketa näillä!

Terkuin,

Joanna