keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Hakeako, vai eikö hakea...

Hellou fellow PorKylaiset!

Haku Biletiimiin on käynnistynyt ja mikä olisikaan otollisempi hetki jakaa teille omia kokemuksiani viime vuodesta Biletiimiläisen silmin. Ehkä saan jopa jonkun vakuutettua siitä, että tiimiin hakeminen on ideana loistava!
Amazing Pori Race syksyllä 2014

Biletiimi järjestää vuoden aikana kahdet hillittömät sitsit, loisteliaan Porky Galan, legendaarisen silliaamiaisen vuosijuhlaviikonlopun toisena päivänä, sekä huikean Amazing Pori Racen pupusille aloitusviikolla. Tiimin jäsenillä on vapaat kädet tapahtumien teeman, järjestämispaikan, tarjottavien ja somisteiden valinnassa, luonnollisesti budjettien rajoissa. Huomatessaan, miten oma käden jälki ja viikkojen työ johtaa onnistuneisiin juhliin ja pääsee aidosti vaikuttamaan vieraiden viihtyvyyteen, saa tapahtumista noin 100% enemmän irti. Muita äärimmäisen positiivisia puolia Biletiimin jäsenenä olemisessa on muun muassa yhteiset virkistäytymishetket, ilmainen osallistuminen juhliin, bilepassit, kullan arvoisen kokemuksen kerryttäminen tapahtumajärjestämisestä, tiimityöskentelystä sekä yritysten kanssa toimimisesta, upeat muistot ja mahdollinen etu hallitukseen hakua miettiville. Ja onhan se Biletiimi-merkintä vaikuttavan näköinen ansioluettelossakin, kun vaan vaihtaa nimen Tapahtumatoimikunnaksi. Toimii myös sponsorihakemuksissa.

Biletiimi Talviolympialaisten jälkipelit -sitseillä keväällä 2014
"Love me harder" - Porkky SEX 2014

Biletiimi keväällä 2014
Mutta onhan niitä aikoja ollut vuoden aikana, kun hommat ei ole mennyt täysin putkeen, mutta juuri ne hetket on niitä, jotka on kaikkein hupaisimpia jälkikäteen mietittynä. Kun juoksennellaan kyselemässä kylpytakkisilta naapureilta liitäntäjohtoa projektoria varten, plaseerauksia joudutaan vaihtelemaan vielä viime hetkillä (ihmiset rakkaat, ilmoittautukaa ajoissa!), esiintyjät peruuttavat viime hetkellä, silliaamiaiselle saadaan ennätyksellinen määrä ambulansseja, siivotessa sulkaboan höyhenet ja hauskat kondomiyllätykset eivät ota loppuakseen, erityisruokavaliot tuottavat päänvaivaa ja ilmapallot räjähtelevät silmille, tuntuu helposti hetkittäin siltä, että mahtaako tästä tulla yhtään mitään. Se tunne menee ohi, lupaan sen! Soman miekkosia lainaten; se mitä meillä ei ole, sitä ei tarvita. Kun juhlien jälkeen vieraat kertovat aidosti viihtyneensä, ei sitä onnistumisen lämmintä tunnetta korvaa mikään.

Ajallisesti koen Biletiimin vaatineen suhteellisen pientä panostusta, joten ne, jotka pelkäävät joutuvansa merkittävästi karsimaan luentoläsnäoloistaan, voivat nukkua yönsä rauhassa. Kun asioiden hoitaminen ei jää viime tippaan, ja tehtävien jako tiimiläisten kesken on tasapuolisesti toteutettu, hommat rullaavat lähes omalla painollaan. Itse tulen auttamaan ja neuvomaan teitä parhaani mukaan, ja pyrin pitämään huolen, ettei kukaan huku työmäärään ja tekeminen on kaikille mielekästä.

Biletiimin pojat, Arttu ja Matias, korjaamassa sitsien jälkiä
Niille, jotka vielä kutsuvat tätä arvokasta työtä tekeviä "Siivoustiimiksi" tai "Piikaryhmäksi" tai "SOL-joukkueeksi", haluan vakuuttaa, että koko vuoden aikana juhlien jälkien siivoukseen meni yhteensä noin kahdeksan tuntia. Ei tarvita erityistä Einsteinia, että saa lapioitua roskia jätesäkkeihin ja tartuttua mopin varteen. Siivouksen aikana ollaan porukalla käyty läpi edellisen illan kulkua ja taputeltu toisiamme olkapäille onnistuneesta illasta. Se siivous menee sujuvasti siinä sivussa ja samalla yhteishenki tiivistyy. Okei, olihan se silliksen jälkeinen urakka kamala, mutta siinä joutui kätensä ja haalarinsa likaamaan myös hallituslaiset. Ihmeen kaupalla juhlapaikka ollaan aina saatu palautuskelpoiseen kuntoon.


Te, jotka siis vielä epäröitte hakemuksen lähettämistä, älkää epäröikö! Sen sijaan, että vain saapuisitte tapahtumiin paikalle, pääsette itse ideoimaan ja toteuttamaan kaikille osallistujille mieleenpainuvan kokemuksen.  PorKy-hengen mukaisesti aina löytyy auttavia käsiä. Tapahtumavastaavana odotan jo innolla, että pääsen taas käärimään hihani teidän kanssanne. :)

Let's make some memories!



maanantai 17. marraskuuta 2014

TÄMÄ EXCU JA TULEVAISUUS

TÄMÄ EXCU JA TULEVAISUUS

Modjes!

Pari viikkoa sitten lähdin ehkä elämäni jännittävimmälle matkalle, olo oli hieman erilainen kuin perus Tukholman reissuun lähdettäessä! Lähes päivälleen vuosi sitten kun minulta kysyttiin Porkyn vaalitentissä minne suuntaisin exculle jos minut valittaisiin kopoksi vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä; Ruotsi ja Tukholma. Tämä kysymys tuli jostain syystä hieman puskista, vaikka toki tiesin että kopo vastaa excun järjestämisestä. Tästä huolimatta Tukholman päätin kohteeksi tuolla sekunnilla ja nyt excun kokeneena en kadu valintaani pätkääkään. Ensimmäiset valmistelut aloitin jo viime maaliskuussa kun hallituksen kanssa päätettiin kohde ja mietittiin mitä siellä oikein tehtäisiin. Voin sanoa, että nyt jos koskaan oli hyvä aloittaa hommien teko ajoissa, koska valmiilla pohjalla oli paljon helpompi tehdä järjestelyjä. Lisäksi oli mukavaa hoitaa järjestelyjä sopivaan tahtiin noin puolen vuoden ajan välillä aktiivisemmin, välillä vähemmän aktiivisesti.

Kun lähdimme matkaan jännitys iski päälle bussissa. Vaikka olin tehnyt kaikki järjestelyt etukäteen ja tarkkaan, sekä tiesin mitä on luvassa, niin silti ajatus koko paletin pitämisestä kasassa pyöri mielessä.  Ryhmämatkalla on niin monta muuttujaa, että jo yhden asian meneminen suunnitelmien vastaisesti voi muuttaa kaiken. Jännitys rupesikin ehkä hieman paistamaan kopon käytöksestä, mutta silti kynsiään pureskelevan kopon vastaus Lauran kysymykseen “jännittääkö?” oli luonnollisesti ei.

Kuitenkin päästyämme terminaaliin ja saatuani ylihintaisen laimean bissen käteeni, jännitys alkoi hiipumaan ja odotus kasvamaan! Menomatkalla bisset maistui myös muille ja en tiennytkään millaisen seikkailun jo menomatka saisi aikaiseksi! Erään samperin huonekaverini edesottamukset olivat varsinkin suorastaan ilmiömäisellä tasolla ja ilta sisälsi mm. sivistynyttä keskustelua sotahistoriasta, freestyleräppiä, tanssilattian dominointia etceteraa, etceteraa! Myös urheiluaktiviteetteihin löydettiin harrastemahdollisuus, luonnollisestikin hytin käytävältä, jossa beerpongpallot lensi ja janovirvokkeet virtasivat!

 
Tässä on Väiski luonnollisissa oloissa

Seuraavana aamuna olikin railakas aamuherääminen. Kello 07:30 hyppäsimme Kurpan Aapeen riemubusiin, josta matkamme jatkui kohti aamupalaa. Pieni lepo ja ruoka tekikin eetvarttia ajankohdan huomioon ottaen ja klo 11:00 oli vuorossa ensimmäinen yritysvierailumme iZettlelle. Vaikka itse sanonkin, niin parempaa yritystä olisi ollut vaikea saada. Vierailun isäntä toimi Martin iZettlelta ja hänen tapansa kertoa yrityksestä, bisneksestä ja yrityskulttuurista sai varmasti yhden jos toisenkin miettimään työskentelyä iZettlella. Lopuksi saimme vielä yritykseltä lahjaksi iZettle-laitteen, joka kruunasi koko vierailun!

 
Tytöt ja uusi värväys tiimiin

Matkamme jatkui iZettlelta kohti kauppakamaria ja suurlähetystöä, jossa meille pidettiin napakka puolentoista tunnin setti Ruotsista ja erityisesti bisneksen teosta länsinaapurissa. Täytyy kyllä sanoa, että esitys muutti täysin kuvani elämästä Ruotsissa, käsittämätöntä miten byrokraattinen joku maa voi olla! Ei nää meidän lörtsykohut ole mitään esim. Ruotsin asuntokauppaan verrattuna.

Yritysvierailujen jälkeen olikin aika painua hotellille kaupungin kautta hakemaan kaivattua lepoa, joka tuli aika otolliseen paikkaan parin tunnin yöunien ja 9 tuntia kestäneen Tukholmaan tutustumisen jälkeen. Illalla kävimme vielä metsästämässä noin puolentoista tunnin ajan ravintolaa, joka ei olisi ollut ääriään myöten täynnä. Luojan lykky, että viimein silmiini kantautui hieman syrjässä ollut rafla ja ärsyttävä pikkunälkä saatiin taltutettua.  Ruokailun jälkeen oli mystisen Under Bronin metsästyksen aika. Allekirjoittaneen suureksi pettymykseksi UB:n sinänsä leppoisan oloinen portsari ei hyväksynyt vuotta liian nuorta kopoa sisään ja oli aika lähteä häntä koipien välissä takaisin kohti hotellia.

Match day

 
Könsimonsterit away

Launtai oli päivä, jota olin fiilistellyt jo perjantaina. Futista heti ilta-päivällä, mikä voisi olla parempaa? Porkyn huligaaniosaston kera matkustin fanikulttuurin mukaisesti metrolla pelipaikoille ja voi pojat, että oli hyvä matsi! Pelinä ei todellakaan mitään mullistavaa, mutta tunnelma fanikatsomossa oli erinomainen! Hurahdin itsekin pariksi tunniksi Djurgårdenin “faniksi” ja lauloin huonolla ruotsin kielen taidollani minkä ymmärsin. Adde Johansson chantti soi edelleen välillä päässä.

ADDE,ADDE, ADDE JOHANSSON!




Pelin jälkeen menimme koko porukan voimin syömään Grönejägareniin, jossa voidaan sanoa ensimmäisen kunnon jupakan puhjenneen. Pieni rakentava keskustelu venyi puolen tunnin väännöksi ruokailun loputtua ja viestin perille menemisestä ei ole vielä tänäkään päivänä varmuutta. No oma pihvini oli ainakin ihan jees, vaikka paikka olikin vähän kyseenalainen.

Ruokailun jälkeen suuntasimme Tukholman yöelämään, jossa pääsimme kokemaan piriluolan ja perussiistin paikan samassa baarissa! Yläkerran puhtoisemmalla puolella pääsin itse käyttämään ainutta vahvuuttani edukseni, kun koulumme it-miljonääri Santeri Ojalan innovatiivisen Microsoft-pohjaisen bisnesidean myynti alkoi Britannian veljille. Käyntikortti jäi muistoksi ja jos olisi sopimuspaperi ja kynä ollut mukana, niin varmasti diili myös!

Mies ja pohjoismaita suurempi potentiaali





Easy like Sunday morning

Sunnuntaina oli todella pirteä olo jo heti aamusta mukavan launtai-illan jälkeen ja oli aika suunnata kulttuurikohteiden kimppuun! “Aamulla” kello 11:30 49 hurjan joukko oli mysteerinomaisesti kutistunut kahteenkymmeneen henkeen, mutta sen ei annettu haitata menoa. Kurppa olisi jo yksinään riittänyt nostamaan tunnelman kattoon. Lähdimme ensiksi vierailemaan kuninkaan luokse Drottingholmin linnaan. Vaikka opastetulle kierrokselle en osallistunutkaan, niin pidin paikasta kovin ja paikan päällä olisi ollut nähtävää vielä pidemmäksikin aikaa kun puoleksitoista tunniksi.

 
Kultturellit taideharrastajat

Drottingholmin jälkeen suuntasimme katseemme kohti Sigtunaa, joka on Ruotsin vanhin kaupunki. Pieni, mutta viehättävä. Oma vierailuni Sigtunassa sisälsi lähinnä käppäilyä ja ruokailun, jossa alkoi jo tuntua väsymys eilisestä ja jutut menivät hieman levottomiksi, joka on tietysti yksi onnistuneen reissun mittareista jo itsessään! Sigtunasta lähdimme noin parin tunnin vierailun jälkeen ja takaisintulomatka Tukholmaan oli huikea Aapeen ottaessa kunnolla roolia porukan tunnelman tahdittajana! Jos seuraava kopo lukee tätä, niin muista kysyä miestä myös seuraavalle reissulle mukaan.

Last call

Maanantaina oli vielä luvassa vapaata ohjelmaa ennen lähtöä. Itse pääsin nauttimaan vapaasta ohjelmasta noin kolmen tunnin ajan, jolloin kävimme erinomaisessa Sushibaarissa ja luonnollisestikin myös hautuumaalla. Loppuillan ja yön ohjelma oli varmasti jo kaikille selvä. Laivalle astuttaessa menomatkan beerpong vaihtui omalta osaltani saksalaiseen versioon, joka oli mahtavuutta alusta loppuun! Laiva oli tarjonnaltaan hieman suppeampi kuin menomatkan paatti ja tällä kertaa ilta pyöri, jos mahdollista, vieläkin enemmän hyttibileiden ympärillä. Toki kaljalla istuminen laivan ainoassa baarissa punkkareiden kansa oli myös antoisa kokemus. Iltaan mahtui myös pientä jupakanpoikasta, mutta onneksi henkilövahingoilta vältyttiin.

En ole varma mitä tässä tapahtuu




Home sweet home

Tiistai-aamuna olikin aika lähteä kohti kotia, Poria. Aamun nimenhuudossa ensimmäistä kertaa koko reissun aikana pari vesseliä oli hukassa, mutta onneksi pieni kierros terminaalisssa auttoi ja veijaritkin löysivät tiensä bussiin. Bussimatka meni mukavasti nukkuen ja reissusta toipuminen vaati myös kotona extralevon.

Summa summarum, mulla oli ainakin hauskaa ja oli siistiä toteuttaa tämä! Kiitän koko hallitusta avunannosta ja ideoistanne, en mä ite ois keksinyt näitä kaikkia juttuja tai osannut ajatella aivan kaikkea yksin. Kiitos vielä uudestaan myös osaanottajille, olitte mahtava porukka!

Pahoittelen myös jos tekstistä tuli turhan pitkä, ajatus vain lähti rientämään enkä osannut kiteyttää reissua ainoastaan yhdelle aaneloselle. Tämä on todennäköisesti viimeinen blogikirjoitukseni rakkaan ainejärjestön blogiin, ja uudet tuulet alkavat puhaltamaan jo keskiviikkona kun uusi hallitus valitaan. Ehdokaslistan nähtyäni en voi muuta kuin odottaa jännityksellä. Taso on kova jo näin etukäteen ajatellen ja huhut kertovat, että itse vaali-illassa olisi vielä muutamalla mustalla hevosella iskun paikka. Eli vaikka et olisi itse lähdössä mukaan skabaan, tule paikalle ja koe yksi vuoden parhaista tapahtumista! Vaali-illan fiiliksessä on aina jotain spesiaalia ja pääset olemaan osa ensi kauden kokoonpanon valitsemisessa.

Ei se matka tapa vaan seura

-       Nure “Mika” Nurmela

maanantai 10. marraskuuta 2014

#vainvujujutut

Vuosijuhla on perinteinen akateeminen juhla, jossa juhlitaan vanhenevaa opiskelijajärjestöä. Jokainen suomalainen kylteriyhdistys viettää kerran vuodessa omiaan ja perinteisesti muihin yhdistyksiin lähetetään kutsu kahdelle tai useammalle henkilölle. Yhdistyksiä on Suomessa neljätöistä ja oman hallitusvuoteni aikana ehdin käymään seitsemissä vuosijuhlissa.

Kivikasvokopo ja
vujujännävepmasteri
Yhdistyksestä riippuen vuosijuhlia voidaan juhlia koko viikko erilaisten tanssikoulujen tai vuosijuhlasitsien muodossa, mutta viikko huipentuu aina loistokkaaseen iltajuhlaan sekä seuraavana aamuna sen täydelliseen vastakohtaan, silliaamiaiseen. Iltajuhla on täynnä pukuloistoa, juhlapuhujia, ansiomerkkien jakoa sekä tunnettuja pöytälauluja. Silliaamiaiselle taas vedetään haalarit jalkaan (aina pitäisi löytyä jonkun, ketä ei ehdi kotiin asti näitä vaihtamaan, vaan tulee sillikselle frakki tai iltapuku päällä) ja parannellaan eilisillasta tullutta oloa, jos sellaista on kerinnyt edes tulemaan siihen mennessä.

Kuluneena viikonloppuna vietinkin oman hallitusvuoteni viimeiset vuosijuhlat Jyväskylän kauppatieteilijöiden ainejärjestön Pörssin vujuilla. Matkaan päästiin kopomiehen kanssa, vaikka aamulla junaan ehtiminen olikin enää sekunneista kiinni, kun toinen matkaan osallistuneista päätti vielä ennen matkaa käydä uusimassa lukuvuositarran opiskelijakorttiinsa. Tampereella junaa vaihtaessa löytyi samasta vaunusta turkulaiset Merkantila Klubbenin edustajat ja loppumatka sujuikin rattoisasti hyvässä seurassa.

Konjakkikorvat ja Optimin edustus
Perillä Jyväskylässä mentiin tutun kaavan mukaan: ruokaa naamaan ja suunnistamaan kohti majapaikkaa. Yleensä paikalliset hallituslaiset tai muut majoittavat ulkopaikkakuntalaisia vujujen ajaksi, niin kuin nytkin (tähän väliin kiitokset emännälle ja isännälle Annalle ja Petrille pehmeistä pedeistä ja vieraanvaraisuudesta, kyllä siinä ihmisen kelpasi :)). Kamat nopeasti majapaikkaan, ykköset ylle ja seuraavaksi suunta kohti cocktail-tilaisuutta. Kokkarit on kutsuvieraille tarkoitettu tapahtuma ennen iltajuhlaa, jossa vieraat esittävät tervehdyksensä ja ojentavat lahjansa sankarille. Lahjat esitellään aina toinen toistaan huonommilla aasinsilloilla, ja tänä vuonna Pörssi saikin lahjaksi kaikkea aina kumikanoista Hot Wheels –autoihin.

Hupsista
Iltajuhlassa nautittiin maittava kolmen ruokalajin illallinen ja kuunneltiin entisen pörssiläisen, (muistaakseni) Keski-Suomen Osuuskaupan toimitusjohtajan juhlapuhe, jossa hän muisteli omia opiskeluvuosiaan Jyväskylässä. Puhuja otti yleisön täysin haltuunsa hauskoilla tarinoillaan ja hyvillä näkemyksillään, minkä takia hän oli yksi parhaita tänä vuonna näkemiäni! Iltajuhla päättyi tanssiaisiin, minkä jälkeen juhlakansa kyyditettiin jatkoille.

Pian koittikin jo aamu ja oli aika kerätä itsensä silliskuntoon. Teemana oli antiikin Kreikka, mikä lämmitti mieltä niin, ettei kylmä ulkoilma haitannut tooga-asuisia juhlijoita lainkaan. Sillikseltä ei tällä kertaa ole sen yksityiskohtaisempaa kerrottavaa, mutta kyllähän meillä oli kivaa!


Mikä näissä vuosijuhlissa sitten viehättää niin paljon? Ihmiset. Erilaiset kylterikulttuurit ja käytännöt. Ympäri Suomea matkustelu. Ulkopaikkakuntalaiset muodostavat joka vuosijuhlilla oman porukkansa ja uusia tuttavuuksia tulee viikonlopun aikana helposti kymmeniä. On hienoa huomata tässä vaiheessa vuotta, kuinka alkuvuodesta tehtyihin kavereihin saattaa edelleenkin pitää yhteyttä, vaikkei oltaisi tavattu koko elämämme aikana paria kertaa enempää. Jos teille ikinä tarjoutuu mahdollisuus lähteä joillekin vuosijuhlille, niin en voi sanoa muuta kuin että lähtekää nyt ihmeessä! Keväällähän me juhlistetaankin jo 12-vuotiasta PorKyä ;)

Kiitoksia viikonlopun ja koko vuoden kanssajuhlijoille! Ootte ihania ihan jokainen :*

Haikeillen,

Retu

tiistai 28. lokakuuta 2014

Master of the web, internetmies

Hännänhuippuna tässä yli viikon kestäneessä blogikirjoitusten sarjassa on luvassa viimeisimmän pestin, eli webmasterin esittely. Lisäksi kerron roolistani Pointerin hallituksessa, joten varapuheenjohtajaehdokkaat huomio, tämä koskee teitäkin!

Noin vuosi sitten en ollut edes aikeissa lähteä hallitukseen, sillä en uskonut että minusta olisi siihen. Koin olevani ehkä hieman liian ujo, enkä uskonut että selviytyisin koulusta kaiken hallitustoiminnan ohella. Päätin kuitenkin astua ulos mukavuusalueeltani ja kokeilla jotakin uutta, ja yhtäkkiä istuinkin kahdessa hallituksessa. Niin kuin jokaisessa kirjoituksessa on taidettu tähän asti sanoa, niin on kulunut vuosi ollut minullekin elämäni paras. Lisäksi vuosi sitten en olisi voinut ajatellakaan, kuinka rakkaiksi molemmat yhdistykset lopulta tulisivat ja kuinka haikealta hallitusvuoden loppuminen tuntuisi.

Vepmasteria vähä punottaa Turun KY:n vujuilla
Lähdetään nyt kuitenkin liikkeelle pestien esittelyistä, alkean webmasterista. Webmasterin tehtävärooli voi vaihdella aina hallituksen vaihtuessa, sillä esimerkiksi verkkoviestintää voi hoitaa yhdessä tai ilman markkinointi- ja viestintävastaavaa. Se mikä kuitenkin vuodesta toiseen on pysynyt, on itse verkkosivujen sisällönhallintajärjestelmän sekä siihen liittyvien appsien hallinta ja ajantasaisuus, sekä itse verkkosivujen sisällön ajantasaisuus. Lisäksi eniten työtä aiheuttaa webropol-ilmoittautumisten tekeminen, ilmotilanteiden seuraaminen sekä niistä hallitukselle raportointi. Myös nettisivujen liitännäisten, kuten esimerkiksi tapahtumakalenterin päivitys ja kuukauden kysymyksen laatiminen ovat webmasterin vastuulla. Karkeasti sanoen siis kaikki mitä verkkosivuilla näkyy, on ainakin osaltaan webmasterin kättenjälkeä.

Tältä se näyttää, avioarkea Joomlan kanssa
Itselläni on aina ollut pieni kiinnostus tietokoneita kohtaan, mutta tämä homma ei vaadi tekijältään mitään superkoodarin kyvykkyyksiä. Itse asiassa koodata tai skriptata ei tarvitse osata lainkaan, sillä verkkosivujen hallinnointi tapahtuu Joomla-sisällönhallintajärjestelmän avulla. Sen käyttöön ei vaadita kuin hiirellä klikkailua, ja käyttö on sen verran loogista, ettei vaadi uudelta käyttäjältä kuin nopean perehdytyksen.


Seuraavaksi sitten roolistani sekä PorKyn että Pointerin hallituksissa. Perinteisestihän tämä on ollut varapuheenjohtajan tehtävä, sillä hänellä ei ole mitään muuta suurta yksittäistä roolia. Kun PorKy on valinnut varapuheenjohtajan, on tämä hakenut sitten Pointerin hallitukseen. Viime vuonna sattuikin käymään niin, että Pointerin vaalit olivat ennen PorKyn vaaleja, mikä esti tämänkaltaisen menettelyn. Olin itse kuitenkin Pointerin hallitukseen jo valittuna, mutta vaikuttaminen PorKyssäkin kiinnosti hyvin paljon, joten päädyin sitten tänä vuonna toimimaan PorKyn ja Pointerin välisenä linkkinä. Vaikka varapuheenjohtaja onkin molempiin hallituksiin nakitettu, ei se tarkoita, että se olisi ainoa pesti minkä nojalla voi molemmissa hallituksissa istua. Innostus ja halu kehittää molempien yhdistysten toimintaa on tärkeintä :)

UCPorin kevään päättärit ja vanha kunnon auditorio
Pointer on rooliltaan hieman erilainen PorKyyn verrattuna minkä takia toimiminen hallituksissakin on erilaista. Vaikka PorKyn tärkein tehtävä onkin jäsenistön edunvalvonta, on hallitustoiminnassa näkyvämmässä roolissa erilaisten tapahtumien järjestäminen. Pointerissa edunvalvonta on paljon selvemmin esillä. Edunvalvontaa toteutetaan koko yliopistokeskuksen opiskelijoiden etua silmällä pitäen, minkä takia Pointer on esimerkiksi PorKyä enemmän yhteydessä Porin kaupunkiin, Opiskelijatalo Saikkuun, yliopistokeskukseen sekä emoyliopistojen ylioppilaskuntiin. Hallitusten välisenä linkkinä pidin molemmat hallitukset tietoisina molempien yhdistysten tapahtumista ja kuulumisista. Lisäksi PorKyn hallituksen kokouksissa tuon Pointerin äänen kuuluviin ja päinvastoin.

Joensuun sotasaalis sillikseltä feat. Finanssi ry
No mitä kuluneesta vuodesta sitten jäi käteen? Toimimalla kahdessa eri hallituksessa olen oppinut tehokasta ajankäytön hallintaa, oppinut tuntemaan valtavasti erilaisia sidosryhmiä, päässyt oikeasti vaikuttamaan opiskelijoille merkittäviin asioihin sekä tutustunut mielettömään määrään muita kyltereitä ja tulevaisuuden vaikuttajia. Vaikka epäröisitte omaa osaamistanne ja osallistumistanne, tulkaa ihmeessä edes kuuntelemaan hallitusinfoon lisää, mitä hallitustoiminta ja pestit pitävät sisällään. Se saattaa olla elämänne parhaita yksittäisiä päätöksiä, mitä teette. Ainakin sieltä saa pientä purtavaa, jos ei mitään muuta jää käteen.


Lämpöisin terveisin,

Teidän Retunne

maanantai 27. lokakuuta 2014

Mitä, missä ja milloin? Markkinointi- ja viestintävastaa esittäytyy.

Seuraavaksi sanaista arkkuaan teille rakkaille porkyläisille raoittaa viikottain sähköpostispammiäkin harrastava Nico. Nyt on luvassa niin faktoja markkinointi- ja viestintävastaavana toimimisesta kuin tarinoita opiskelijaelämästä yleensäkin. Aikani PorKyssä on ollut huikea ja postauksen lopuksi on aivan pakko fiilistellä kulunutta aikaa, mutta mennään nyt kuitenkin ensin asiaan.

Papukaija on joka Silliksen hitti, Kuopio 2013
Markkinointi- ja viestintävastaava on vastuussa PorKyn sisäisestä- ja ulkoisesta viestinnästä. Käytännössä laajalta kuulostava työnkuva pilkkoutuu kuitenkin pienemmiksi osiksi eikä loppupeleissä pestin hoitaminen vaadi ylitsepääsemättömästi aikaa koulun ohella. Hallitus toimii yhteen hiileen puhaltavana tiiminä, mikä näkyy myös tässäkin sektorissa; vastuualueita on jaettu niin viestinnän kuin pupuoppaankin laatimisen osalta; päävastuu tuon pitkäkorvien raamattunakin toimivan lehtisen laatimisesta kuuluu kuitenkin tähän pestiin. Markkinointi- ja viestintävastaava, tai tuttavallisemmin MaVi, tekee tiivistä yhteistyötä PorKyn Webmasterin kanssa, jotta eri viestintäväylät aina virallisista nettisivuista, viikkotiedotteeseen ja Soman tanssilattialla klo 4 tapahtuvaan face-to-face viestintään tulevat hoidetuksi. Okei, viimeisintä asiaa hoitaa moni muukin hallituslainen, mut hei - me ollaan tiimi!

Mitä se viestintä sitten käytännössä on? Viikottain sähköpostiisi tipahtava PorKyn viikkotiedote on joka viikko alusta uusiksi alkava projekti. Se tulee julkaista joka viikon maanantaina, jotta porkyläiset saavat tuoretta tietoa ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista. Tiedotteen tekeminen tapahtuu APSIS PRO ohjelman avulla, mikä on vaativasta nimestään huolimatta varsin helppokäyttöinen ohjelma - ei tarvitse olla nörtti tehdäkseen upeaa jälkeä! Viikkotiedotteen tekeminen muistuttaa enemmän tetriksen pelaamista, jolloin  kuva- ja tekstielementtien avulla pyritään luomaan tasapainoinen kokonaisuus. Viikkotiedotteen ohella muut jatkuvat työt ovat uutisten kirjoittaminen tai lisääminen nettisivuille sekä vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa.

Blogibannerin tekoa Photoshopilla 2014 alkuvuodelta.
Jos koet olevasi luova yksilö, suoranainen taitelijasielu, kannattaa sinun hakea MaViksi! Pääset pestissä toteuttamaan itseäsi tekemällä niin käytävillä näkyviä julisteita kuin nettisivuilla pyöriviä bannereitakin; haalarimerkkejä unohtamatta. Vastaavasti, jos aikaisempaa kokemusta alalta ei löydy, ei sekään ole este, koska tekemällä oppii. Omat taitoni eivät olisi kolme vuotta sitten riittäneet tikku-ukon piirtämiseen paintilla, mutta nykyään ainoat rajat asettaa oma mielikuvitus (tai hyvä maku, mutta ei se PorkkySEX merkki niin paha ollut).

Paljon on jo nyt sanottu, mutta jottei asiapitoinen teksti venyisi liian pitkäksi tulee tiivistää: Hae hallitukseen; se on opiskeluaikasi yksittäinen paras teko, jota et varmasti tule katumaan; luvassa on aivan upea seikkailu!

Yli 300 haalarimerkkiä, 50 sitsit ja jonoon laitettuna 8 toimijavuotta (3,5 vuoden ajanjaksolla) myöhemmin on vaikea kuvailla kokemaani lyhyesti; tarinoita riittäisi vaikka kirjaksi. Kyseisenä ajanjaksona on tullut kierrettyä kaikki kylterikaupungit läpi joko sitsien tai vuosijuhlien merkeissä. Olen ollut mukana vaikuttamassa niin  PorKyn toimijaryhmässä sekä hallituksessa kuin NESU:n mukaansatempaavassa maailmassakin. Onpa jalat lopulta johtaneet TYYn edustajistoonkin. Yhteistä kaikissa valinnoissa jälkikäteen on se, että voin sanoa olevani onnellinen niistä. Järjestötoiminta on ollut iso osa arkeani jo muutaman vuoden ajan ja on kiistatta suurin syy siihen, miksi juuri opiskelijaelämä on ollut toistaiseksi elämäni parasta aikaa. Tämän kappaleen alussa mainitut luvut alkavat kuitenkin hiljalleen vihjata, että ehkä allekirjoittaneen olisi aika siirtyä eläkkeelle ja antaa tilaa nuoremmille.

Haluankin nyt lopuksi kannustaa juuri sinua lähtemään mukaan toimintaan. Tulet varmasti oppimaan paljon hyödyllisiä kykyjä ja taitoja sekä verkostoitumaan kymmeniin ellei jopa satoihin hienoihin ihmisiin ympäri Suomea. Toki vastuu tuo mukanaan myös velvollisuuksia, mutta illalla nukkumaan mennessä voit kyllä hymyillä - on nää vaan hienoja hommia!

-Nico C:llä, koska Koolla ei ole väliä

Ps. Neljät sitsit neljässä päivässä on hieno kokemus, jota voin lämpimästi suositella jokaiselle. Kokemuksen jälkeen voi sitten tehdä lähempää tuttavuutta lemmikkiliskojen kanssa.





SoPosti

Viime syksynä tein yhden elämäni parhaimmista päätöksistä hakiessani hallitukseen. Nyt on mun vuoro kertoa, mitä sosiaalipoliittisen ja kulttuurivastaan eli sopon pesti ja hallitusvuosi ylipäätään on pitänyt sisällään.


 
Lähtökohtaisesti sopo huolehtii jäsenten hyvinvoinnista, mikä on koko tehtävän ydin. Käytännössä PorKyssä tämä tarkoittaa alkoholittomien tapahtumien järjestämistä. Näkyvimpänä viikoittaisena vastuualueena ovat keskiviikon kahvihetket, joissa jäsenistölle tarjoillaan kahvia ja usein pientä makeaa. Kahvin keittäminen ja perkolaattorin kanssa säätäminen on siis tullut tutuksi viimeisen vuoden aikana.
Sopon pesti hallituksessa on melko uusi ja siinä suhteessa helposti muokattavissa. Uudella sopolla onkin hyvä mahdollisuus tehdä pestistä juuri oman näköisensä ja kehittää PorKyn toimintaa haluamaansa suuntaan. Esimerkiksi tänä vuonna uusi juttu oli yhteinen peli-ilta helmikuussa ja maaliskuussa taas päästiin nauttimaan loistavasta teatterikulttuurista, kun TuKy-Speksin kiertue saapui ensimmäistä kertaa Poriin. Huhtikuussa ajatukset ja panostus oli luonnollisesti vuosijuhlaviikon ohjelmassa ja kevään päätteeksi hankittiin Green Cardit Kalafornian golfkentällä. Leffailtoja, hampparibuffetteja ja muita rentoja yhteisiä illanviettoja voisi olla enemmänkin ja niitä uusi sopo pääsee ideoimaan ja toteuttamaan. Näiden lisäksi sopo edustaa PorKyä yliopistokeskuksen hyvinvointityöryhmässä eli Hyrrässä. 
 

Hallitustyöskentely on kuitenkin paljon muutakin kuin vain oman pestin asioiden hoitamista. Viikoittaisissa kokouksissa PorKyn asioista päätetään yhdessä ja parasta on ollut huomata, kuinka toimintaan pääsee oikeasti itse vaikuttamaan. Aina on varaa parantaa ja aina löytyy kehitettävää, mikä tekee hommasta mielenkiintoisen.
Kokoustamisen ja PorKyn virallisten asioiden hoitamisen lisäksi hallitusvuoteen kuuluu olennaisesti tietysti myös muu hauska edustaminen ja oheistoiminta, kuten yhteistyöillalliset tai vaikkapa kesämöksäily hallituksen kesken. Hallitusvuoden alussa kaikki kylterihallitukset pääsevät SEFE-päiville tapaamaan toisensa, osallistumaan muun muassa hauskoihin work-shopeihin ja viettämään iltaa loistavassa porukassa. Omaan hallitusvuoteeni mahtuu lisäksi muun muassa neljät ulkkisvujut, joissa verkostoituminen ja virkistäytyminen ovat parhaimmillaan.
 

Vuosi on kulunut uskomattoman nopeasti ja tuntuu ihmeellisen haikealta kohdata se tosiasia, että meidän on pian aika siirtyä sivuun uuden hallituksen tieltä. Reilun kolmen viikon päästä on vaalit, joissa jäsenistö äänestämällä valitsee parhaan kokoonpanon ensi vuoden hallitukseen. Tammikuussa kirjoitetussa blogin esittelytekstissä nostin esille sen, että opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa. Hallituksessa pääset kokemaan sen moninkertaisena. Muiden hallituslaisten tavoin voin taata ja vakuuttaa, että tätä ainutlaatuista mahdollisuutta et halua missata! Nähdään vaaleissa!

- Heidi
 

Testamentti Porkyn jäsenistölle

Aivan aluksi haluan pahoitella, että tekstini ilmestyy päivän ja noin kymmenen minuuttia myöhässä. Olimme koko hallituspoppoon kanssa juhlistamassa 64-vuotiasta Tukya, ja juhlatunnelman keskellä jäi sitten eilen oma kirjoitukseni kirjoittamatta.



 En olisi koskaan uskonut, että päätyisin näihin hommiin. Muistan elävästi noin vuosi ja kaksi kuukautta sitten kertoneeni avoimesti, että käyn näissä bileissä tämän ensimmäisen viikon, hommaan perusporukan ja keskitän muun ajan opiskeluun. Noh kaksi kuukautta tämän jälkeen olin sitten hallituksessa ja aktiivitoiminnassa niin keskeisesti mukana kun olla ja voi.  En ollut aivan varma mihin olin lähtenyt mukaan, mutta nyt mulla on jo jonkin näköinen kuva siitä.


Olen siis toiminut koulutuspoliittisena vastaavana sekä kv-linkkinä kuluneen vuoden. Nimensä mukaisesti kopo vastaa koulutukseen liittyvistä asioista, joka käytännössä katsoen tarkoittaa, että olen opiskelijoiden ja opettajien linkki. Jos joku asia on opinnoissa pielessä, niin minuun ollaan yhteydessä ja vien asian eteenpäin. Kannanottoni laskiksen tuplatenttikieltoa vastaan oli yksi esimerkki, jolla pääsin vaikuttamaan meidän kaikkien opiskeluumme. Kopon pesti onkin saanut minut näkemään asiat täysin eri perspektiivistä ja kurssivalikoimalle ja sisällölle on tullut myös aivan uudenlainen merkitys, kun olen saanut opettajilta itse kuulla miksi jokin kurssi käydään ja minkälaiset kokonaisuudet ovat tavoiteltavia. En ymmärtäisi koko koulutuksen sisältöä lähimaillekaan yhtä hyvin, ellen olisi toiminut kopona tätä vuotta.





Tietysti olen osallistunut myös kaikkeen pestiini kuulumattomaan toimintaan. Olen kokouksissa jakanut ajatuksiani niin tapahtumiin, pitkän aikavälin tavoitteisiin kuin myös näkyvyyden kasvattamiseen liittyen. Tietotason kasvaminen ja oman ajattelun laajentuminen järjestötoimintaan liittyen onkin ollut loistava oppimiskokemus, jonka tulen käyttämään jatkossa hyödyksi.

Kokemusrikkautta suurempaa hyötyä on tosin vaikea kuvitella, ja kokemusrikkaus onkin ehdottomasti suurin asia, jonka olen Porkyn hallituksessa toimimisesta saanut. Reissu on ollut onnistunut ja todella hauska.

Vielä kerran korviini kantautuu tuon ainejärjestön hallituksen mystinen kutsu. Nöyränä, kiitollisena ja tyytyväisenä vaellan sinne nyt myötätuulessa viimeisiä kertoja takaisin, polvistun ja toivotan uudelle hallitukselle onnea ja menestystä.


-Ossi