maanantai 24. helmikuuta 2014

Sutsi Sochi satsaa, kuka kisojen aikaan ehtii tentteihin satsaa?

Arvoisa kylterikansa, nyt se on ohi. Kaksi ja puoli viikkoa silkkaa nautintoa, satoja tunteja intensiivistä seuraamista, jännitystä, pettymystä, iloa, surua, juhlaa, ylpeyttä ja kaikkea muuta ihanaa, johon ainoastaan urheilu pystyy. Koko maanantaipäivä on omalta osalta tuntunut vähän tyhjältä kun tähän ehti jo tottua, vähän on haikeuttakin, mutta toisaalta nämä olympialaiset olivat kisoina niin hyvät, ja suomalaisittain positiivinen yllätys, niin kisoista jäi erittäin lämmin, iloinen ja motivoitunut olo.

Motivaatio onkin asia, jota ihailen urheilijoissa eniten. Se työmäärä, kipu ja tuska, jota esim. maastohiihtäjä käy läpi ovat jotain niin käsittämätöntä, että en oikein osaa sitä edes kunnolla käsittää. Itselleni kisojen ehdoton kohokohta olikin keskiviikkona 19.2, kun Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi toivat ensimmäisen miesten hiihtomitalin 16:een vuoteen. Erityisesti Jauhojärven tarina oli kuin suoraan opettavaisesta sadusta. Kaiken sen parjauksen ja naureskelun jälkeen, jota Jauhojärvi on rajattomasta itseluottamuksestaan johtuen saanut, mies ottaa sen kaikista kauneimman uransa viimeisessä olympiastartissa, ja vielä ankkurina. Suomessa ei ole montaa henkilöä Mustia lukuunottamatta, joka Jauhojärven kultamitaliin olisi enää moneen vuoteen uskonut. Jos kaikilla olisi Jauhojärven tavoin halu olla omalla alallaan paras, yhtä lannistumaton asenne työn tekemiseen ja selvä tavoite, niin talouskriisi ratkeaisi itsestään ilman sen suurempia toimenpiteitä.

On myös sydäntä lämmittävää nähdä, kuinka urheilu yhdistää ja kuinka kansallisylpeys kasvaa aina kun naisemme ja miehemme ovat edustamassa, “Sen hetken puolet kansast voi olla mun broidei”, kuten aikamme suuri ajattelija Jare Brand sanoisi. Ei tarvitse kauaa etsiä yhteistä puheenaihetta vieraamman ihmisen kanssa, baarissa uskaltaa kerrankin puhua vieraisiin pöytiin, juron oloiset äijät pysäyttelee kadulla ja kysyy tuloksia jne. Pakko nostaa peukku tässä vaiheessa Winstonin kylterikatsomolle, Venäjän kaato oli jopa vielä makoisampi kun todistettiin se kunnon seurueessa! Pääsi Heikosenjuha ja Santerikin antamaan omat, dosenttitason analyysinsä Ylelle.

Arvostan jos olet päässyt omassa, suoraan tajunnanvirrasta tulevassa tekstissäni tähän asti, maaliin asti. Korostankin vielä loppuun, kuten Paavo M. Petäjä aikoinaan, että ottakaa mallia uran teossanne urheilijoista. Ihminen pystyy aivan mihin tahansa.


P.S Jos joku ei ole vielä kuullut tätä, niin ilmaiset kylmätväreet tarjoaa Jarmo Lehtinen ja Reijo Jylhä.


Ossi Jokela, Suomi ja Rauma

maanantai 17. helmikuuta 2014

Preemio ry 13 v. ja vähän muuta

Rakkaudentäyteinen viikko pyörähti PorKyn aktiviteettien merkeissä käyntiin tiistaina, kun pääsimme heti aamusta täyttämään vatsamme Osuuspankin aamubrunssilla. Talousmarkkinoiden tilanteesta sekä sijoittamisesta oli puhumassa Hanna Vähä-Pesola. Porukkaakin saapui paikalle salin täydeltä! Keskiviikon perinteisessä kahvihetkessä taas Porin oma kylli kävi esittäytymässä ja jakamassa tietoa SEFE:stä. Tarjolla oli herkullista kääretorttua, jonka lisäksi meitä lahjottiin karkeilla, heijastimilla ja haalarimerkeillä. Kylli veti paikalle väkeä sankoin joukoin, ja kahviakin ehdittiin keittää yli 80 kuppia! Hyvä Suvi!


Keskiviikkoillan bileitä lähdettiin suunnittelemaan ystävänpäiväteeman pohjalta viime vuosiin verrattuna tuorein ajatuksin. Kello kahdeksalta alkoi jo Soman häkki täyttyä juhlijoista ja kellon lyötyä yhdeksän lavan täytti karismallaan stand up –koomikko Arimo Mustonen. Lyhyellä varoitusajalla paikalle saatu Mustonen tulitti viiltävää inttiläppää ja sai ystävänpäiväjuhlijoiden suunpielet pysymään ylhäällä ajoittaisilla katsojiin kohdistuvilla improvisaatioillaan. Kaljaa oli kieltämättä mukavampi kiskoa kitusiin, kun sai välillä kunnolla nauraa! Soma täyttyi pre-ystävänpäivän juhlijoista ja vanha kunnon dj-Cliff tanssitti kansaa ikivihreillä klassikoillaan. Torstain oloista päätellen oli hauskaa!



Perjantai 14.2.: Tätä maagista ystävänpäivää oli odotettu kuin kuuta nousevaa, sillä luvassa olivat vuoden ensimmäiset ulkkarivujut: Kuopion Preemio ry 13-vuotta! Nipinnapin keskiviikon bileistä selvinneinä otimme aamulla reippaat juoksuaskeleet Porin juna-asemalle ja matka kohti itä-Suomea saattoi alkaa. Tampereella saimme loistavaa matkaseuraa MK:n ja Tukyn edustajista, ja 6 tunnin junailu kului suorastaan siivillä. Perillä Kuopiossa suunnistimme kalakukko-Ollin luokse, joka majoitti meitä vieraanvaraisesti koko viikonlopun.

Cocktailtilaisuutta vietettiin klo 16.30 alkaen järven rannalla sijaitsevassa pikku paatissa (nimi ei jäänyt mieleen). Kutsuvieraat kiittelivät kutsuista ja onnittelivat murrosikään päässyttä Preemiota. Tunnelma lähti pikkuhiljaa rentoutumaan, kun päästiin purren ulkopuolelle polkaisemaan lahjapullojen korkit klimppiin. Iltajuhlaa jatkettiin Scandic hotellilla, joka tarjosi hienot puitteet juhlakansalle. Skumppaa riitti ja meno yltyi pikkuhiljaa arvoiselleensa tasolle (kröhöm), kun Boomin tytöt kajauttivat ilmoille Pohjolan pidot. Kyllähän sitä osattiinkin jo odottaa… Jatkoja päästiin viettämään Kuopion Onnelaan vuosijuhlakansalle varattuun omaan tilaan yöruuan kera.

Päivä numero kaksi valkeni muutaman tunnin yöunien jälkeen. Jatkojen jatkot olivat venyneet aamuun asti, mikä antoi sopivasti vauhtia sillikseen. Ehdimme yllättäen vasta jälkimmäiseen sillisbussiin, joka kuljetti railakkaat juhlijat Love and Lust -teeman mukaiseen paikkaan jonnekin päin Kuopiota. Silliksellä nautittiin ruuasta ja eritoten juomista, sillä open bar ei jättänyt ketään kuivin suin. Sauna, palju, bändi ja paikallisten tanssiesitys viihdyttivät haalarikansaa ja ilmeisen hyvin viihdyttivätkin, sillä allekirjoittaneet löysivät itsensä sillispaikalta vielä iltakahdeksan aikaan. Sen jälkeen taksit jatkoille ja sieltä edelleen jatkojen jatkoille.

Sunnuntaiaamuna pakkasimme kimpsut ja kampsut kasaan ja jätimme väsyneinä, mutta onnellisina Kuopion taaksemme. Kahden yöttömän yön jälkeen uni junassa maistui ja matka takaisin Poriin sujui yllättävän kivuttomasti. Kiitos Preemio ry:lle mahtavista vuosijuhlista ja kaikille kanssajuhlijoille ikimuistoisesta viikonlopusta!


- Heidi ja Matias



tiistai 11. helmikuuta 2014

Kyllin tervehdys

Kaikki Suomen Kyllit ja SEFEn toimisto KYPÄ:llä.@ Timo Soasepp
Mahtavaa päästä kirjoittamaan ensimmäistä kertaa PorKyn blogiin! Ja mahtavaa, että olemme nyt saaneet ”oman”, ensimmäisen kyllin eli kylteriyhdyshenkilön Poriin. Odotan tulevia työtehtäviäni ilolla ja innolla!
Kylli on ammattiliiton työntekijä. Ammattiliitto. Ei ehkä se mediaseksikkäin sana nuoren opiskelijan korviin. MUTTA vakuutan teille, että Suomen Ekonomiliitto tarjoaa teille paljon enemmän kuin miltä tuo sana ehkä teille kaikuu.

Suomen Ekonomiliiton jäsenyyshän on opiskelijoille maksuton (maksat vain oman ainejärjestösi jäsenmaksun), mutta ei suinkaan yhdentekevä! SEFE tarjoaa opiskelijoille urapalveluiden lisäksi mahdollisuuden verkostoitua ja hankkia mahtavia kokemuksia opiskeluajalta. Yksi SEFEn järjestämistä puitteista verkostoitumiselle on mahtavat Kylteripäivät, jotka järjestetään vuosittain tammikuussa. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään 29.-30.1.2015, merkkaa se siis jo kalenteriisi! Tsekkaa kuvat tämän vuoden Kylteripäiviltä täältä. SEFEn opiskelijaetuihin kuuluu myös ilmainen kauppalehti lukuvuoden ajalta. Jos se sinulta vielä uupuu, etkä tiedä miten voit sen tilata, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. :)

Omalta osaltani haluan olla teidän porkyläisten ulottuvilla kampuksella, jotta voitte koska vain tulla kysymään kaikesta jota mieleenne juolahtaa. Mulla ei ole työaikoja –olen teille aina töissä. :) Tulen myös vierailemaan PorKyn tapahtumissa ja bileissä, jossa toivon myös tutustuvani teihin kaikkiin. Ensimmäistä kertaa olen mukana PorKyn kahvihetkessä keskiviikkona 12.2. Nähdään siellä!

Terkuin,
Kyllinne
Suvi Kaskimäki
suvi.kaskimaki@sefe.fi

maanantai 3. helmikuuta 2014

"If you want corn, plant corn"



Kylteripäivät. Tuo tapahtuma, joka tänäkin vuonna keräsi yhteensä 500 kauppatieteilijää saman katon alle kuuntelemaan mahtavia puhujia ja tutustumaan toisiinsa rennoissa puitteissa. Henkilökohtaisesti se merkitsi vähäisiä yöunia aamujunan kutsuessa ja kolmatta skipattua tilastotieteen luentoa peräkkäin. Olen aina luullut, että minun ja matikan rakkauden väliin ei tule mitään, mutta hallitushommat ja torstailuennot ovat todistaneet minun olleen väärässä.

Kun aamu oli potkittu käyntiin Batteryn voimalla, junamatka lusittu ja tapahtumapaikkana toiminut Sokos Hotel Vantaa löydetty, lähti päivä käyntiin esityksillä. Jokainen puhuja oli tänä vuonna timantinkova, mutta henkilökohtaisesti mieleen jäi hullun energinen R-Kioskin toimitusjohtaja Johannes Sagnes (tunnin esityksensä ajan mies juoksi 30-metristä salia taukoamatta päästä päähän) sekä SKYPEn perustajajäsen Jonas Kjellberg, jonka stand up-esitys vakuutti myös informatiivisuudellaan. Puhujat oli myös valittu niin, että he käsittelivät omaa aihettaan yleisimpien pääaineiden näkökulmista: tarjolla oli rahoitusta, johtamista ja organisointia, markkinointia sekä kansantaloustiedettä.

Puhujien jälkeen oli aika kiskoa cocktail-asut päälle ja lähteä tekemään itseään tunnetuksi. Tässä vaiheessa päivää oli virallisuus jo aika pitkälti unohdettu ja alettiin antaa enemmän valtaa humppamehulle ja hallusinaatioille. Tiettävästi juhlakansaa tipahtelikin tuoleilta jo ennen kello yhdeksän cocktailtarjoiluja. Illan aikana saimme nauttia myös imitaattori Jarkko Tammisen showsta.

Vähäisten yöunien jälkeen oli aika etsiä kadonneita solmiota ja korkokenkiä, sekä vaihtaa formaalimmat vaatteet  rantakuteisiin, kun vuorossa oli beach partyt Salmisaaren biitsillä. Kovimmat selvisivät tänne asti, kun taas ketjun heikoimmat päättivät palata omin päin kotiin rauhoittumaan viikonlopuksi.

Allekirjoittanut oli tapahtumassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viime vuoden hypetyksen jälkeen tämä tapahtuma alkoi vaikuttaa yksinkertaisesti sellaiselta, mitä ei vain voisi jättää väliin. Eikä kyllä kannattanutkaan. Lämpimästi voin suositella jokaiselle, käykää ihmeessä katsastamassa tapahtuma ensi vuonna.

xoxo
Retu

Teksti ei sisällä sijoitusvinkkejä tai ostosuosituksia, eikä kirjoittaja ei omista tekstissä mainittujen yhtiöiden osakkeita. Kirjoittaja sen sijaan saattaa olla tekstissä mainittu ketjun heikko lenkki.